JAPANI PINTAA SYVEMMÄLTÄ

Tervetuloa! Tällä kertaa pääset tutustumaan kanssamme japanilaisiin kirjoihin. Olemme laittaneet tänne blogiin kuuden kirjan esittelyt ja löydät ne täältä.

Tämän linkin kautta puolestaan löydät edellä mainitut (ja muutaman muun) Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmissa olevan aiheeseen liittyvän kirjan: Japani nyt ja aina, nuorille ja vanhoille | Kuopio (finna.fi)

// Kirjat ovat Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmissa. Jotkin kirjat löytyvät myös e-kirjoina ja e-äänikirjoina. Ne löytyvät Biblio-kirjapalvelusta ja niiden lainaamiseen tarvitset Kuopion kaupunginkirjaston kirjastokortin ja PIN-koodin. //

SALAPERÄINEN KISSA SAAPUU NUOREN PARIN ELÄMÄÄN

Takashi Hiraide: Kissavieras

Kirja löytyy Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmista.                    


Nuori pariskunta tarvitsee halvan asunnon ja muuttaa vuokralle pieneen taloon. Iäkäs vuokraisäntäpariskunta asuu samassa pihapiirissä. Talojen välissä on suuri, puoliksi villiintynyt puutarha, joka houkuttelee kulkukissoja ja myös naapurin pikkupojan löytökissaa, Chibia, josta tulee pariskunnan vakiovieras.

Chibi on pieni, siro, nopealiikkeinen, valpas ja äänetön. Kirjan alussa annetaan ymmärtää, että se jollakin kummallisella tavalla yhdistyy pienen talon isännän mielessä itseensä Fortunaan eli kohtaloon, joka ennen ajateltiin oikukkaana jumalattarena.

Onko Chibi kohtalon airut, hyvän vai huonon onnen tuoja? Ennustajilla ja kaikenlaisilla enteillä ja merkeillä tuntuu pariskunnan elämässä olevan kovin suuri rooli, vaikka molemmat ovat pitkälle opiskelleita ja saavat elantonsa kirjoitustöistä, joissa käsitellään hyvinkin länsimaisia ja nykyaikaisia asioita, kuten baseballia.

Chibi ei ole pariskunnan vaan naapurin pojan kissa, mutta he kiintyvät siihen koko ajan enemmän ja enemmän. Vuokraisäntien tilanne muuttuu sellaiseksi, että talo tontteineen ja pihamökkeineen on myytävä, ja pariskunnalle tulee suuri suru Chibin takia. Se ei voi muuttaa heidän kanssaan uuteen asuntoon.

Muutto kuitenkin viivästyy, ja pariskunnan ja kissan yhteiselo tulee yhä tiiviimmäksi. Rouva Fortuna voi olla kuitenkin kovin tyly ja arvaamaton sekä ihmisiä että kissoja kohtaan. Voi tietysti olla niinkin, että Chibi oikeasti kuuluu pikemminkin henkimaailmaan kuin elollisten olentojen todellisuuteen. Japanilaisista kissoista ei koskaan voi olla ihan varma.

MIES JA KISSA MATKUSTAVAT

Hiro Arikawa: Matkakissan muistelmat

Kirja löytyy Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmista.                    


"Keskustelussa on äänemme harvoin kova, tarvitsemme vähemmän sanoja ja kaikkein tärkeimpiä ovat tauot"... Junichiro Tanizaki: Varjojen ylistys, s.21

Auto tönäisee kulkukissaa ja se loukkaa jalkansa. Mies ottaa kissan kotiinsa ja hoitaa sen terveeksi. Miehen nimi on Satoru Miawaki ja kissa saa nimen Nana.

Kissa kertoo tarinaa omasta näkökulmastaan. Käy selväksi, että Nana on hyvin itsetietoinen kissa. Sen mielestä on selvää, että ihmiset ovat olemassa kissoja varten, ja että kissan ja ihmisen suhteessa kissa on se, joka valitsee kumppaninsa.
Ihminen otetaan, jos hänet katsotaan kelvolliseksi.

Aluksi Satoru jää vähän arvoitukseksi. Hän ei puhu omasta puolestaan, vaan hänet nähdään kissan silmin.

Mies ja kissa lähtevät yhdessä matkalle tapaamaan kolmea Satorun kouluaikaista ystävää, jokaista vuorollaan. Matkan varrella Satoru muistelee, miten ystävyys on alkanut. Vähitellen Satorun muistoista alkaa paljastua hänen elämäntarinansa, johon sisältyy paljon menetyksiä ja yksinäisyyttä.

Tapaamisten aikana myös Satorun ystävistä paljastuu monenlaista. Harvan elämä on sujunut ilman yllätyksiä. Nanalle on selvää, mikä vierailujen tarkoitus on: Satoru haluaa, että joku ystävistä ottaisi Nanan luokseen. Nana ei kuitenkaan halua jättää Satorua, ja miksi sen pitäisi? Nana keksii kissamaisia keinoja, joiden avulla pääsee jatkamaan matkaa valitsemansa ihmisen kanssa.

KILTIN NAISEN KOSTO

Keigo Higashino: Uskollinen naapuri

Kirja löytyy Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmista. 

Yasuko Hanaokan entinen mies ilmaantuu taas kerran kiristämään rahaa ja uhkailemaan Yasukoa ja hänen teini-ikäistä tytärtään Misatoa. Naisten pinna palaa, ja miehelle käy huonosti.

Yasuko on töissä pienessä bento-puodissa, jossa myydään valmisruokia eväsrasioissa. Vakioasiakkaana käy Yasukon naapuri, matematiikanopettaja herra Ishigami, yksinäisen ja salamyhkäisen tuntuinen hahmo. Yasukon työtoverit ovat sitä mieltä, että Ishigami on ihastunut Yasukoon ja käy siksi vain silloin, kun tietää Yasukon olevan töissä. Yasukoa ajatus oudosta ihailijasta vähän hirvittää.

Ishigamista tulee kuitenkin Yasukolle ja Misatolle korvaamaton, kun heillä on ruumis kodissaan ja ideat vähissä.

Poliisit löytävät tuntemattoman mieshenkilön pahasti runnellun ruumiin joen varrelta Tokion laitamilta. Alkaa toivottomalta tuntuva johtolankojen kerääminen, jotta saataisi selville edes se, kuka mies on, saati miksi hän on pressun alle päätynyt.

Vähitellen poliisille selviää, että ruumis on todennäköisesti Shinji Togashi, Yasuko Hanaokan entinen aviomies. Yasukoa tietenkin kuulustellaan. Juttua tutkivan poliisin hyvä ystävä on fyysikko Manabu Yukawa, jonka kanssa poliisilla on tapana käydä pelaamassa shakkia ja pohtimassa rikosjuttujaan. Yukawa valpastuu heti, kun kuulee kuka Yasukon naapurissa asuu. Ishigawa on hänelle tuttu opiskeluajoilta, ja vaikuttaa siltä, kuin Yukawa arvelisi Ishigawalla olevan sormensa mutkikkaassa sopassa.

Tiedämme alusta asti, kuka on syyllinen, mutta saavatko poliisit sitä koskaan selville. Tai sitä, miten ja miksi ruumis päätyi sinne, mistä se löydettiin?

TURVAPAIKKA KONBINI

Sayaka Murata: Lähikaupan nainen

Kirja löytyy Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmista.                    

Keiko menee töihin konbiniin opiskeluaikanaan, kun ei oikein muutakaan keksi, mutta heti työt aloitettuaan hän ymmärtää löytäneensä oman paikkansa.

Konbini on japaninkielinen nimitys kioskin, kaupan ja pikaruokalan välimuodolle. Ketjut ovat kansainvälisiä, kuten Seven Eleven ja Family Mart. Kaupoissa myydään valmisruokia, myös lämpimiä, ja kylmiä ja kuumia juomia sekä kaikenlaista päivittäistavaraa ympäri vuorokauden seitsemänä päivänä viikossa. Työntekijät ovat osa-aikaisia, usein nuoria opiskelijoita.

Keiko on lapsesta asti tuntenut itsensä omituiseksi ja ulkopuoliseksi. Hänen on vaikea ymmärtää ihmisten eleitä, ilmeitä ja puheen sävyjä, joten hän aiheuttaa usein hämmennystä sosiaalisissa tilanteissa sanomalla vääriä asioita väärään aikaan väärille ihmisille. Siksi hän ei erityisemmin pidä ihmisten tapaamisesta.

Konbinissa Keikon on helppo olla. Kaikilla työntekijöillä on samanlaiset työasut ja perehdytyksessä opetetaan oikea tapa puhua asiakkaille: miten tervehditään, miten kiitetään, miten sanotaan näkemiin. Hyllyjen täyttäminen on yksinkertaista. Työkavereiden kanssa pärjää jäljittelemällä heidän puhetapaansa ja puheenaiheitaan. Keiko viihtyy täydellisesti, ja jää valmistuttuaan töihin konbiniin.

Keiko on siis löytänyt oman alansa ja elämäntehtävänsä ja kaikki on hyvin, vai kuinka? Ei suinkaan. Japanissa ei suvaita downshiftaamista. Keiko on valmistunut yliopistosta ja sitä paitsi nainen. Muiden mielestä hänen pitäisi kiireen vilkkaa löytää hyvä, koulutusta vastaava työpaikka tai ainakin hyvä, korkeassa asemassa oleva aviomies, koska kotirouvaksi on sopivaa ryhtyä. Keikoa ei kuitenkaan kiinnosta sen enempää vaativa virka kuin rikas mieskään. Vähitellen ympäristön paine käy sietämättömäksi. Onko Keikon todellakin luovuttava työstään, joka on kuin häntä varten tehty?

“YRITIN TAVOITELLA VALONSÄTEITÄ, MUTTA KÄTENI HAROIVAT TYHJÄÄ.”

Haruki Murakami: Norwegian wood

Kirja löytyy Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmista.                    

Nelikymppinen Toru Watanabe on lentokoneessa matkalla Saksaan joskus vuoden 1990 tienoilla. Koneen laskeuduttua siellä alkaa soida taustamusiikkina Torun nuoruuden tärkeä kappale 1960-luvun lopulta, Beatlesin Norwegian wood, ja muistot vyöryvät Torun mieleen: "Hetkiä, jotka eivät koskaan palaisi. Ihmisiä, jotka olivat kuolleet tai kadonneet. Tunteita, joita ei voisi enää koskaan kokea.".

Erityisesti Toru muistaa kouluajoiltaan Naokon, joka oli alun perin Torun parhaan ja oikeastaan ainoan ystävän Kizukin tyttöystävä. Kizukin elämä päättyy järkyttävällä tavalla, ja se jättää erityisesti Naokoon lähtemättömän jäljen. Torukaan ei oikeastaan koskaan pääse eroon Kizukin muistosta.

Koulun jälkeen Toru aloittaa opinnot yliopistossa ja muuttaa asumaan nuhjuiseen asuntolaan, jossa jakaa huoneen siivousintoisen, kartoista ja vain kartoista kiinnostuneen kämppäkaverin kanssa. Hän tapaa sattumalta uudelleen Naokon, jonka kanssa ei ole ollut tekemisissä Kizukin kuoleman jälkeen. Naoko ja Toru kävelevät sunnuntaisin päämäärättä ympäri Tokiota. Kävelyjen aikana Naoko ei juuri puhu itsestään eikä mistään muustakaan. Tärkeintä tuntuu olevan yhdessäolo ja yhteiset muistot - kunnes Naokon mieli murtuu ja hän lähtee toipumaan salamyhkäiseen parantolaan vuorille, kauas kaikesta, myös Torusta.

Yliopistossa Toru tutustuu Midoriin, joka on hillityn ja viileän Naokon vastakohta, kuriton ja arvaamaton.

Kolmas nainen Torun nuoruusmuistoissa on Naokon huonekaveri ja ystävä, yli kolmikymppinen, eronnut musiikinopettaja Reiko, joka kertoo Torulle raskaan ja vähän kummallisen elämäntarinansa, ja johon Toru tuntee vastustamatonta vetoa.

Jokainen näistä ihmisistä ja suhteista on Torulle kohtalokkaalla, vaikkakin eri tavoin, tärkeä. Mitä jää jäljelle, kun suhteet yksi toisensa jälkeen, kukin omalla tavallaan tulevat päätökseen - vai tulevatko?

Vinkkarin tehtävä ei ole arvottaa eikä moralisoida, mutta nyt annan pari neuvoa. Ensinnäkin Murakamin kirja sopii himolukijalle, jonka on helppo lukea minkälaista tekstiä vain miten paljon vain. Toiseksi lukijan pitää olla kiinnostunut kirjan henkilöiden tunteista ja ihmissuhteista ja niiden kuvauksesta enemmän kuin jatkuvasta kiivaasta toiminnasta. Kolmanneksi lukijan pitää olla seksikuvauksia sietävä, sillä niitä kirjassa on paljon.

TIE TOISEN SYDÄMEEN VIE VATSAN KAUTTA

Banana Yoshimoto: Kitchen

Kirja löytyy Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmista.                    

"On sanottu, että japanilainen ruoka on tehty pikemminkin katseltavaksi kuin syötäväksi, mutta menisin vielä pidemmälle ja sanoisin, että se on mietiskelemistä varten."  Junichiro Tanizaki: Varjojen ylistys, s. 32-33

Mikage Samurai on nuori opiskelijatyttö, joka asuu isoäitinsä kanssa. Sitten isoäiti kuolee. Ketään muita sukulaisia ei ole jäljellä. Mikage jää yksin ja lamaantuu täysin. Muuttaminen liian suureksi käyneestä asunnosta tuntuu mahdottomalta, kunnes apuun tulee Yuichi Tanabe, monella tapaa häkellyttävä nuori mies.

Yuichi on ollut isoäidin tuttuja, ja tämän kuoltua hän pyytää Mikagea asumaan hänen ja hänen äitinsä luo. Hämmentynyt Mikage suostuu, kun ei oikein muutakaan keksi. Hämmennys syvenee entisestään, kun hän tapaa Yuichin äidin. Tämä on baariemäntänä homobaarissa ja hyvin omalaatuinen persoona, mutta Mikagen on pakko myöntää, että sekä äiti että poika ovat todella mukavia ihmisiä. Sitä paitsi heillä on erittäin hyvä keittiö.

Mikage rakastaa keittiöitä ja ruuanlaittoa. Yliopisto-opinnot puolestaan eivät suju lainkaan. Paljon paremmin alkaa mennä, kun Mikage pääsee avustajaksi kuuluisalle keittotaidonopettajalle: "En pelännyt vähääkään polttavani itseäni tai saavani leikkuuhaavoja, en uupunut valvotuista öistä. Päivät kuluivat joutuisasti, joka päivä odotin innoissani huomista ja uusia haasteista." (s. 72)

Mikagesta ja Yuichista juoruillaan, heidän yhteisasumisensa on monille todiste seurustelusta. Mikage ei oikein tiedä, miten hänen pitäisi Yuichiin suhtautua. Entä sitten, kun Yuichiakin kohtaa suuri suru?

Kitchen on kolmesta novellista koostuva kokonaisuus. Ensimmäiset kaksi kertomusta Kitchen ja Täysikuu: Kitchen 2 kertovat molemmat Mikagen ja Yuichin tarinaa. Kolmas, Moonlight Shadow, on erillinen rakkaus- ja (pikkuisen) kauhutarinakin. Kaikkia kolmea yhdistää rakkauden lisäksi kuoleman läsnäolo, ja koko paketissa on hyvin haikea tunnelma. Ruoka sentään pitää kiinni arjessa ja elämässä.