RAKASTUNUT HUVIPUISTO

Ella Paija: Soita minulle karusellin kelloa

saatavana Kuopion kirjastossa 

 

 

 

 

 

  Keväällä huvipuisto herää talvihorroksesta.  Kausityöntekijät tulevat taas, kuka innoissaan ensimmäiseen kesätyöpaikkaansa, kuka jo vähän tympääntyneenä monen kesän jälkeen.

  Teemu on juuri täyttänyt kahdeksantoista ja tullut maalta asumaan isoon kaupunkiin ensimmäistä kertaa yksin.  Uusi kesätyö jännittää.  Kaikki ihmiset ovat vieraita ja huvipuisto kaikkine laitteineen näyttää kovin monimutkaiselta, mutta samalla se myös kiehtoo oudosti Teemun mieltä – eikä tunne ole yksipuolinen.  Huvipuisto on myös huomannut Teemun.  Teemu on huvipuistolle Yksi erityinen, sen sydämen valittu.

  Teemu oppii tuntemaan työkavereitaan, joiden välillä tuntuu pyörivän varsinainen suhdekaruselli: Marianne ja Valtteri seurustelevat vakavasti, vai seurustelevatko? Miksi Valtteri ja Venla tuntuvat viihtyvän yhdessä vähän liiankin hyvin?  Höpsö mutta herttainen Janita puhuu lakkaamatta poikaystävästään, jota kukaan ei ole koskaan nähnyt.  Elina on korviaan myöten ihastunut Telmaan, mutta ei saa sitä sanottua. Pikkutytöt notkuvat päiväkausia laitteilla, joita hoitaa komea pelimies Janne. Suulas Aleksi keskittyy puhumaan asiakkaat pyörryksiin, ja tekee siinä sivussa puiston parasta tulosta.

  Teemukin ihastuu, salaa ja varovasti, mutta ei kuitenkaan niin salaa, etteikö huvipuisto sitä huomaisi. Huvipuisto on hyväntahtoinen, se tahtoo tehdä Yhden erityisen onnelliseksi, mutta petollisuutta se ei siedä.  Eikä se myöskään siedä sitä, että Yhtä erityistä kohdellaan huonosti.  Sen saa tuntea nahoissaan huoltomies, joka on Teemulle töykeä ja katselee liian pitkään väärää tyttöä. 

  Vähitellen huvipuiston kiintymys Teemua kohtaan yltyy ja herättää myös muita, melkein unohtuneita tunteita.  Huvipuisto huomaa, miten yksinäinen se on pinnallaan kuhisevasta ihmispaljoudesta huolimatta ja miten hyväksikäytetty.  Onnellista olisi perustaa perhe, saada jotakin ikiomaa.

  Ja niin huvipuistossa katoaa kolmivuotias pikkulapsi.

 

POLKUPYÖRÄLLÄ KOHTI PÖKERRYTTÄVÄÄ ROMANSSIA

 

 

Ellen Strömberg: Mehän vaan mennään siitä ohi

saatavana Kuopion kirjastossa

 

Manda ja Malin asuvat pienellä paikkakunnalla kaupungin lähellä ja käyvät ysiluokkaa oman kylän koulussa.  He ovat erottamattomat.  Manda on asunut kylällä koko ikänsä ja käynyt koulua samojen luokkakavereiden kanssa päiväkodista asti.  Malin on muuttanut kaupungista vitosluokan alussa, ja vaikka siitä on jo vuosia, Malin on Mandan mielestä vieläkin vähän jännittävämpi ja omaperäisempi kuin muut.   

 

  Malin on levoton ja kaipaa elämään vauhtia ja vaarallisia tilanteita.  Romanssi olisi paikallaan.  Malin päättää ihastua kaikkien tuntemaan huonomaineiseen punkkariin Jonne Ekholmiin, jota kutsutaan myös Narkkari-Jonneksi ja Lutkalahtaus-Jonneksi.  Lutkalahtaus on Jonnen bändin nimi. 

 

  Bändissä soittaa myös Matias, johon Manda ihastuu korviaan myöten.  Matias on komea ja hänellä on aikamoinen naistenmiehen maine, tietää Mandan isosisko Laura kertoa.  Laura ei suosittele Matiasta Mandalle eikä liioin Jonnea Malinille, vähän eri syistä. 

 

  Manda ja Malin päättävät mennä kuokkavieraiksi bileisiin, joihin tietävät Jonnen ja Matiaksen varmasti tulevan – valitettavasti siellä luultavasti on myös Laura, mutta se riski on otettava. 

 

Bileissä Mandalla käy uskomaton tuuri ja Malinilla ei, vai miten se nyt menikään? 

 

SÄKENÖIVÄ IHASTUS SÄKEINÄ

 

Tess Terentjeva: Ihana
saatavana Kuopion kirjastossa

 

 

Lilja asuu Jyväskylässä isänsä kanssa ja on kaverinsa Saritan mielestä maailman innokkain ihastuja.  Parhaillaan Lilja on palavasti ihastunut tyyppiin, jota ei oikeasti ole koskaan tavannut, mutta jonka somepäivitykset ovat niin ihania, että Lilja alkaa mielessään kutsua häntä Ihanaksi.  Liljan isä deittailee innokkaasti kiinnostavien naisten kanssa, mutta ymmärtää hyvin, että ihmisten väliset suhteet voivat olla monenlaisia. 

 

  Isä on aloittanut sen verran vakavan suhteen, että haluaa tuoda naisystävänsä perhevierailulle.  Naisystävä Darja osoittautuu hyvin naiselliseksi naiseksi, jonka mielestä perinteinen sukupuolijako on ainoa oikea.  Hän ei halua kuulla puhuttavankaan minkäänlaisesta sateenkaariväestä ainakaan omassa perheessä – ja kuka tähän perheeseen kuuluukaan?  Liljan sydän tekee täysvoltin kerien, kun ensivierailun aika koittaa. 

 

Ihana on helppolukuinen, vaikka onkin muodoltaan niin sanottu säeromaani. Nimitys on vähän turhan juhlallinen. Oikeasti useimmat säeromaanit ovat sujuvia ja kompaktikokoisia kertomuksia, usein myös puhekielisiä, kuten esimerkiksi Ihana, ja etenevät kronologisesti alusta keskikohdan kautta loppuun, ihan niin kuin hyvän tarinan kuuluu. 

 

Lisää säeromaaneja löytyy kirjaston nuortensivujen vinkkilistalta, jos Ihana tuntuu ihanalta, ja lisää

HLBTIQ+ -kirjoja ja elokuvia samoin . 

 

 

 

 

 

 

 

AINA EI VOI VOITTAA - JOSKUS VOI 2.

Veera Salmi: Olin niinku aurinko paistais
saatavana Kuopion kirjastossa 

 

KORONA-RAP

 

”Ois kiva tutustua oikeesti,
kuulla miten sulla menee,
oliks kevät millanen,
voitko hyvin, alkaako jo kevenee,
mut kirjan luonne on tällanen
vähän ykspuolinen ja paperinen

et meitsi kertoo

ja sä kuuntelet.

Joten eiks me aloteta?” (s.10)

  Vuosaaressa tapahtuu taas.  Gabriel Kaido Janek Salakari toivoo hiljaa mielessään, ettei elämä olisi niin tylsää, että joskus tapahtuisi jotain tosi isoa. 

 No, sitten alkaa tapahtua.

 Ensin tulee Aava, johon Gabriel rakastuu päätä pahkaa. 

 Samaan aikaan sairaanhoitajaäidin työpaikalla vanhuksia kuolee outoon kuumetautiin, ja sitten äitikin sairastuu.  Hän menee makuuhuoneeseen ja laittaa oven kiinni perässään.  Keittiön pöydältä löytyy vähän rahaa ja lappu, jossa pyydetään lapsia tuomaan vettä ja voileipiä makuuhuoneen oven taakse, huolehtimaan toisistaan ja olemaan tappelematta.  Sosiaalitoimistoon ei saa soittaa missään tapauksessa.

 Gabrielin ja pikkusisko Meeriken on nyt selvittävä kaksin.  Se ei ole kovin helppoa, koska koronasulku alkaa, koulut menevät kiinni ja Gabrielin pitäisi pystyä hoitamaan sekä oma että pikkusiskon etäkoulu.

  Rahat loppuvat pian, romanssi Aavan kanssa on lopahtaa alkuunsa eikä äidin kunto tunnu paranevan.

  Voiko aurinko vielä paistaa Gabrielin elämään?

  Olin niinku aurinko paistais on silkkää räppiä, sen voisi vaikka säveltää ja laulaa menemään.