RAKASTUNUT HUVIPUISTO

Ella Paija: Soita minulle karusellin kelloa

saatavana Kuopion kirjastossa 

 

 

 

 

 

  Keväällä huvipuisto herää talvihorroksesta.  Kausityöntekijät tulevat taas, kuka innoissaan ensimmäiseen kesätyöpaikkaansa, kuka jo vähän tympääntyneenä monen kesän jälkeen.

  Teemu on juuri täyttänyt kahdeksantoista ja tullut maalta asumaan isoon kaupunkiin ensimmäistä kertaa yksin.  Uusi kesätyö jännittää.  Kaikki ihmiset ovat vieraita ja huvipuisto kaikkine laitteineen näyttää kovin monimutkaiselta, mutta samalla se myös kiehtoo oudosti Teemun mieltä – eikä tunne ole yksipuolinen.  Huvipuisto on myös huomannut Teemun.  Teemu on huvipuistolle Yksi erityinen, sen sydämen valittu.

  Teemu oppii tuntemaan työkavereitaan, joiden välillä tuntuu pyörivän varsinainen suhdekaruselli: Marianne ja Valtteri seurustelevat vakavasti, vai seurustelevatko? Miksi Valtteri ja Venla tuntuvat viihtyvän yhdessä vähän liiankin hyvin?  Höpsö mutta herttainen Janita puhuu lakkaamatta poikaystävästään, jota kukaan ei ole koskaan nähnyt.  Elina on korviaan myöten ihastunut Telmaan, mutta ei saa sitä sanottua. Pikkutytöt notkuvat päiväkausia laitteilla, joita hoitaa komea pelimies Janne. Suulas Aleksi keskittyy puhumaan asiakkaat pyörryksiin, ja tekee siinä sivussa puiston parasta tulosta.

  Teemukin ihastuu, salaa ja varovasti, mutta ei kuitenkaan niin salaa, etteikö huvipuisto sitä huomaisi. Huvipuisto on hyväntahtoinen, se tahtoo tehdä Yhden erityisen onnelliseksi, mutta petollisuutta se ei siedä.  Eikä se myöskään siedä sitä, että Yhtä erityistä kohdellaan huonosti.  Sen saa tuntea nahoissaan huoltomies, joka on Teemulle töykeä ja katselee liian pitkään väärää tyttöä. 

  Vähitellen huvipuiston kiintymys Teemua kohtaan yltyy ja herättää myös muita, melkein unohtuneita tunteita.  Huvipuisto huomaa, miten yksinäinen se on pinnallaan kuhisevasta ihmispaljoudesta huolimatta ja miten hyväksikäytetty.  Onnellista olisi perustaa perhe, saada jotakin ikiomaa.

  Ja niin huvipuistossa katoaa kolmivuotias pikkulapsi.

 

TET-harjoittelija suosittelee: Sormuksen ritarit

J. R. R. Tolkien: Sormuksen ritarit (Taru sormusten herrasta 1)

Hanki kirjastosta:

• Sormuksen ritarit -kirja
• Sormuksen ritarit -elokuva Viddlassa 
• Sormuksen ritarit -elokuva BluRayna
• Sormuksen ritarit -elokuva DVD:nä 
• Sormuksen ritarit -CD-äänikirja 
• Taru sormusten herrasta -trilogia kirjana
  

Kansikuva: WSOY

Teksti: Isla Voutilainen

Esittelen ja vinkkaan nyt J.R.R. Tolkienin trilogian Taru Sormusten Herrasta ensimmäistä osaa: Sormuksen Ritareita (1954). Kirja on fantasiaa ja sijoittuu Keski-Maahan sen kolmannelle ajalle. Kirjassa seikkailee monia hahmoja eri kansoista. Mukana on niin haltioita, kääpiöitä kuin pieniä hobittejakin. Kirjan teemoina näkyvät hyvän ja pahan vastakkainasettelu sekä jokaisen kyky muuttaa asioiden kulkua. 

Tarinan alussa Hobitti eli sinne ja takaisin -kirjasta, jonka itsenäinen jatko-osa Taru Sormusten Herrasta on, tuttu Bilbo Reppuli jättää taikasormuksensa ottopojalleen Frodo Reppulille. Taikasormus paljastuu Sormusten Sormukseksi, jonka on takonut pahan palvelija, mahtava Sauron, joka kukistettiin haltioiden ja ihmisten viimeisen liiton aikana. Sormus jäi kuitenkin tuhoamatta, joten Sauronia ei tuhottu täydellisesti vaan Sauron on nyt nousemassa uudelleen ja ottamassa jalansijaa Keski-Maassa. 

Velho Gandalf saa Frodon lähtemään Sormuksineen kohti haltia Elrondin taloa, Rivendelliä. Frodon matkaan lähtee uskollinen Samvais Gamgi, Frodon puutarhuri. Hobittien matkaan liittyvät pian heidän ystävänsä Peregrin Tuk ja Meriadoc Rankkibuk. Vaikeuksien, vaarojen ja uusien liitolaisten kautta Frodo päätyy Rivendelliin, jossa viimein päätetään Sormuksen lopullisesta kohtalosta.  

Sormus päätetään tuhota. Ainut keino siihen on heittää se Tuomiovuoren tuliseen nieluun, jossa se taottiin. Tehtävää lähtee suorittamaan Sormuksen saattue. Saattueeseen kuuluu yhdeksän henkeä yhdeksää sormusaavetta vastaan. Sormusaaveet, eli nazgulit, ovat Sauronin pelkoa herättäviä palvelijoita, jotka olivat muinoin ihmisten suuria kuninkaita. Sormuksen saattue koostetaan eri kansoista ja se kuvastaakin Keski-Maan vapaiden kansojen liittoa Sauronin mustaa mahtia vastaan, jonka tuhoaminen on mahdollista ainoastaan luottamuksen ja yhteispelin voimin.    

Tarinan edetessä tunnelma tiivistyy ja Keski-Maan tapahtuman alkavat liukua kohti sotaa, joka ratkaisee koko Keski-Maan tulevaisuuden. Ehditäänkö Sormus tuhota ajoissa, vai kaatuko koko hanke mahdottomuuteensa? Hahmot kohtaavat Morian kaivoskuilujen pimeyden ja siellä vaanivan ikiaikaisen pahan, matkaavat virstakaupalla piilotellen, taistelevat Sauronin palvelijoita vastaan ja pohtivat kuumeisesti seuraavia siirtojaan.  

Tolkienin tarina on kokonaisuudessaan eritäin huoliteltu ja maailma on todentuntuinen, mikä mahdollistaa tarinaan uppoamisen helppouden. Kirjaan on kehitetty monia kieliä, niistä tunnetuimpana toki Tolkienin upeat haltiakielet, jotka ovat hämmästyttävän viimeisteltyjä ja toimivia. Myös maailma on särötön ja hahmot tuntuvat tuntevan maailmansa niin hyvin, että Keski-maa ja hahmot voisivat oikeasti olla olemassa. 

Voisin suositella kirjaa miltei jokaiselle. Kirja on klassikko ja siten myös yleissivistyksellisesti merkittävä teos. Toki teoksella on paksuutta, mutta tarina vie herkästi mukanaan ja on hyvä irtiotto arjesta. Monet hahmot ovat myös monisyisiä ja herkästi samaistuttavia, jonka ansiosta lukija voi löytää itsensä tarinan lukuisista henkilöistä yhä uudelleen elämänsä eri vaiheissa. Fantasiasta kiinnostuneille teos lienee fantasiakirjallisuuden kehittymisen kannalta kiinnostava; monet fantasiateoksethan ovat saaneet innoituksensa Tarusta Sormusten Herrasta. Ehkä Sormusten Herra valloittaa pian myös sinun sydämesi, niin kuin se on tehnyt jo vuosikymmeniä aina uusille lukijoille.

PEHMEÄ LASKU FANTASIAAN 1.

  Fantasiakirjat ovat usein hyvin paksuja ja vielä moniosaisiakin.  Niihin on vaikea tarttua, jos ei ole kovin ahkera lukija.  Fantasiaan  tutustumisen voi aloittaa lyhyistä, kuvitetuista tarinoista.  Niitäkin onneksi on, ainakin muutamia.

 

Timo Parvela ja Pasi Pitkänen: Varjot. 1, Helähdys. 

saatavana Kuopion kirjastossa 

 

 

KAUHU EI OLE TÄSTÄ KAUKANA

 

Antaisitko varjosi, jos vastalahjaksi saisit sen, mitä eniten toivot ja haluat?  Antaisitko, vaikka kauppoja hieroisi Sormusten herran Klonkun ja Harry Potter-kirjojen Dobby-kotitontun välimuoto, joka väittää olevansa tonttu?   

 

  Tästä tontusta on kyllä kaikki hyväntahtoisuus kaukana, enemmän se muistuttaa kansantarinoiden paraa, maitovarasta ja lehmien rääkkääjää tai pukinsorkkaista pikkupirua kuin Joulupukin herttaista apulaista.  Se onkin Elpiö. 

 

  Pete Valo antaa varjonsa, ja saa jotakin, mitä on vaikea edes uskoa todeksi.  Mitäpä virkaa varjolla olisikaan sellaisen lahjan rinnalla?  Vähitellen Pete huomaa, että muutkin ovat tehneet kauppoja.  Senkin hän huomaa, että varjottomat muuttuvat vähitellen omituisella tavalla samankaltaisiksi. 

 

  Kuka varjoja keräilee ja miksi?  Kenen asialla Elpiö häärii?  Sitä selvittäessään Pete joutuu pitkälle matkalle kauas pohjoiseen. 

 

  Tarina alkaa tästä.  Jatkoa seuraa.  Parvela kertoo, Pitkänen kuvittaa, ja meno on yhtä vetävää kuin Kepler62-sarjassa. Parvela on kirjoittanut myös fantasiasarjan Sammon vartijat, jossa hyödynnetään vauhdikkaasti Kalevalan tarinoita.

 

PEHMEÄ LASKU FANTASIAAN 2.

  Fantasiakirjat ovat usein hyvin paksuja ja vielä moniosaisiakin.  Niihin on vaikea tarttua, jos ei ole kovin ahkera lukija.  Fantasiaan  tutustumisen voi aloittaa lyhyistä, kuvitetuista tarinoista.  Niitäkin onneksi on, ainakin muutamia.

 

George R. R. Martin: Jäälohikäärme

saatavana Kuopion kirjastossa 

 

  

 

 

KUINKA JÄÄLOHIKÄÄRME KESYTETÄÄN? 

 

Adara syntyy keskelle ennätyskylmää ja lumista talvea, joka entisestään kylmenee, kun jäälohikäärmeet ilmestyvät taivaalle.  Äiti kuolee synnytykseen ja kyläläiset päättelevät, että Adara on syyllinen, pahantuoja.  Kyläläiset eivät koskaan pysty hyväksymään häntä joukkoonsa. 

 

Adara ei välitä ihmisistä.  Pienenä hän leikkii mieluiten lumiliskojen kanssa ja haaveilee lentämisestä jäälohikäärmeiden kanssa, joita kaikki muut pelkäävät kuollakseen.  Yllättäen Adara saa mahdollisuuden päästä lähelle vaarallista jäälohikäärmettä ja ystävystyä sen kanssa.   

 

  Vähitellen Adara pääsee toteuttamaan suuren haaveensa jäälohikäärmeen selässä lentämisestä, mutta hän ei saa kauan nauttia rauhallisista lentoretkistään.  Miten käy, kun naapurivaltakunta alkaa valmistautua sotaan ja lähettää pelätyt lohikäärmeratsastajansa rajan yli Adaran köyhään kotimaahan? 

 

Adaran tarina sijoittuu George R. R. Martinin Tulen ja jään laulu -kirjasarjan ja siihen pohjautuvan Game of Thrones -sarjan lumiseen maailmaan.  Talvi tulee.