KLASSIKKO, MIKÄ SE ON?

 

PITÄISI LUKEA KLASSIKKO. MIKÄ SE ON?

Maria Laakso: Taltuta klassikko!

saatavana Kuopion kirjastossa, myös cd-äänikirjana, ja e-kirjana Bibliossa

Maria Laakso: Taltuta klassikko! goes länsimainen kirjallisuus

saatavana Kuopion kirjastossa

 

    

 

 

  Klassikko on vanha kirja, jota edelleen luetaan ja josta tehdään elokuvia, sarjoja, sarjakuvaversioita, uusia kirjoja, vaikka mitä. Usein klassikoiden henkilöhahmot tai –tyypit ja juonenkäänteet ovat vaikuttaneet uusiin tekijöihin ja heidän teoksiinsa ja tulevat vastaan sellaisissakin yhteyksissä, joissa ei olettaisi törmäävänsä maailmankirjallisuuden merkkiteoksiin.  Tiesitkö esimerkiksi, että sekä Roope Ankan englanninkielinen nimi Uncle Scrooge että hevibändi Uriah Heepin nimi ovat peräisin Charles Dickensin 1800-luvulla ilmestyneistä romaaneista? Entä mitä tekemistä Big Brother –tosi-tv-formaatilla on George Orwellin 1940-luvulla ilmestyneen dystopiaklassikon kanssa? 

 

Miksi klassikko kannattaa lukea?  Muun muassa siksi, että tietäisi, mistä aineksista nykyiset kirjat, elokuvat, sarjat ja jopa videopelit on tehty.  Ei ole kovinkaan paljon uutta auringon alla. 

 

Maria Laakson Taltuta klassikko! ja Taltuta klassikko goes länsimainen kirjallisuus ovat mainiot oppaat niille, jotka haluavat saada selville, mistä kannattaa aloittaa. Taltuta klassikko! kertoo suomalaisista klassikoista. Toisessa osassa laajennetaan eurooppalaiseen ja pohjoisamerikkalaiseen kirjallisuuteen. Samalla tulee käytyä läpi kirjallisuuden tyylikaudet antiikista nykykirjallisuuteen. Siitä on hyötyä ainakin niille, jotka aikovat lukioon tai ovat jo siellä. Lukiossa tyylikausia ei voine välttää.

 

Klassikonetsijöiden oppaaksi klassikkokirjojen valtavaan valtakuntaan on tehty myös Klassikkovalikoima-lista Kuopion kirjaston Finna-sivulle. Tervemenoa penkomaan!

 

 

 

 

TYTTÖVOIMAA! 2.

FEMINISMIN PERUSTEET

Chimamanda Ngozi Adichie : 

Meidän kaikkien pitäisi olla feministejä 

saatavana Kuopion kirjastossa

 

 

  Adichie kirjoittaa tiiviisti ja selkeästi perusasioita feminismistä omien kokemustensa kautta.  Syntyy sujuva ja viihdyttävä tarina, ei totinen palopuhe.

 

  Adichie on nigerialaissyntyinen ja asunut pitkään Yhdysvalloissa, joten hänen kokemuksensa ovat peräisin näistä maista.  Jotkut Adichien esiin tuomat asiat ovat suomalaiselle aika eksoottisia: Nigeriassa nainen ei voi mennä yksin ravintolaan, Suomessa voi, on voinut jo ainakin 1970-luvulta alkaen.  Suomessa ei kai enää missään oleteta, että kaikki pariskunnan rahat ovat mieheltä peräisin.  Nainen voi omistaa talon ja päästä silti naimisiin.  Harva enää sanoo, että joku pääsee naimisiin.  Naimisiin meneminen tai parisuhde ylipäätään ei enää ole elämän perimmäinen tarkoitus. Vai onko? 

 

  Miesten ja naisten erilaiset roolit ja käyttäytymismallit ovat kyllä arkipäivää meilläkin.  Naiset ja tytöt alistuvat ja haluavat miellyttää, miehet ja pojat päsmäröivät enemmän tai vähemmän aggressiivisesti, haluavat - ja usein saavat - viimeisen sanan ja korkeimman aseman.  Miehet laistavat kotitöistä ja naiset sallivat sen.  

 

  Mahtaako kirjan antama kuva kuitenkaan ihan vastata meikäläistä sukupuoliroolitilannetta?  Meillä on jo saatu aikaan paljon sellaista, mikä Nigeriassa ja Yhdysvalloissa on vielä tekemättä, mutta toisaalta eriarvoistavia rakenteita on vielä vaikka kuinka paljon, ja niitä pitäisi paljastaa pikemminkin kuin kannustaa tyttöjä käyttämään korkokenkiä omaksi ilokseen. 

 

  Ulkonäkö ja pukeutuminen on kai tasa-arvon kannalta kuitenkin melko merkityksetön asia.

 

  Kirja jaettiin kaikille Suomen yhdeksäsluokkalaisille vuonna 2017.