VOIKO HIGH SCHOOLISTA SELVITÄ HENGISSÄ? 2.

KOULUN PAHA SAA JÄLKELÄISIÄ

Karen McManus: Yksi meistä on seuraava

saatavana Kuopion kirjastossa

Yksi meistä valehtelee -kirjan tarina saa jatkoa.  Simonin kuolema on selvitetty ja koulu on jotenkuten toipunut tapahtuneesta.  Jälkijäristyksiä kuitenkin tulee: yllättävän moni ihailee Simonin kieroutunutta tapaa päästä esille ja vetää huomiota puoleensa, ja paljastusblogin jäljittelijöitä ilmaantuu kiusallisen paljon.  Sensaatiopaljastusten yritykset jäävät kuitenkin suutareiksi, koska jäljittelijöiden liikkeelle laittamat juorut eivät ole mitään Simonin tarinoihin verrattuna.   

 

  Sitten ilmaantuu uusi yrittäjä.  Hän vaatii uhrejaan valitsemaan totuuden tai tehtävän.  Tehtävät ovat pähkähulluja, noloja ja joskus vaarallisiakin, mutta jos uhri ei suostu tekemään annettua tehtävää, hänen elämästään paljastetaan jotakin sellaista, mitä hän ei todellakaan halua muiden tietävän. 

 

  Yksi meistä valehtelee -kirjan päähenkilöt ovat jo valmistunut lukiosta ja jatkanut opiskelemaan tai töihin.  Nyt ovat vuorossa heidän pikkusisaruksensa.  Keskushenkilö on Bronwynin sisko Maeve, joka on sairastanut lapsesta asti leukemiaa ja on siksi ollut paljon pois koulusta ja muutenkin elänyt hyvin suojattua elämää.  Mutta nyt on ensirakkauden aika! 

 

 Mukana ovat myös Addyn sisko Ashton, isän tapaturmaisen kuoleman jälkeen köyhtyneet Lawtonin sisarukset Phoebe, Emma ja Owen, ja Knox Myers huolehtivaisen isosiskolaumansa kanssa. Phoebella on kiihkeä suhde jalkapalloilija Brandoniin, joka kuitenkin osoittautuu huonoksi valinnaksi.  Sitä paitsi Phoebesta tulee uuden sensaatiomaakarin ensimmäinen uhri. 

 

  Pian tajutaan, että aina kannattaa valita tehtävä.  Totuuden valinneet saavat katua. 

 

  Sitten käy kuitenkin niin, että tehtävän valinneelle tapahtuu kohtalokas onnettomuus.  Vai tapahtuuko?  Onko se sittenkään onnettomuus, vaan osa pirullista suunnitelmaa?  Kuka vetelee lankoja kulisseissa, ja miksi? 

VOIKO HIGH SCHOOLISTA SELVITÄ HENGISSÄ? 1.

 

KOULUSSA PESII PAHA

Karen McManus: Yksi meistä valehtelee

saatavana Kuopion kirjastossa

Viisi kalifornialaisen lukion oppilasta saa yllätyksekseen kutsun jälki-istuntoon.  Yksi kutsutuista on Simon Kelleher, joka on paljastanut pahantahtoisessa blogissaan koulun oppilaiden salaisuuksia, muut neljä satunnainen otanta hyvin erilaisia tyyppejä eri luokilta.   

 

  Jälki-istunto loppuu lyhyeen, kun Simon yllättäen kuolee.  Käy ilmi, ettei kuolema ole luonnollinen.  Simon on ilmeisesti murhattu.  Jälki-istuntoon osallistuneet ovat kaikki epäiltyjä, varsinkin kun paljastuu, että Simonilla on julkaisuvalmiina tekstejä, joissa hän paljastaa jotakin häpeällistä kaikkien neljän elämästä – tai olisi paljastanut, jos olisi saanut elää.  Kaikilla neljällä olisi ollut hyvä syy toivoa Simon pois päiviltä.   

 

  Miksi Simon kuolee?  Mitkä ovat mallioppilas Bronwynin, baseballtähti Cooperin, teiniprinsessa Addyn ja coolin pahiksen Naten likaiset salaisuudet?   

 

  Kuka sen teki? 

 

Jatkoa seuraa... 

 

 

YHDYSVALTOJEN MUSTAT POJAT 3.

 

 ..."VAUVAT SAA KYLLÄ UNOHTAMAAN KUOLEMAN.  VARMAAN SIKS, ET NE ON NIIN UUSIA." - Maverick Carter

Angie Thomas: Betoniruusu

saatavana Kuopion kirjastossa

 

 

 Luitko Angie Thomasin kirjan Viha jonka kylvät?  Muistatko Starrin isän, Maverickin, sympaattisen ruokakauppiaan, jolla on jengitausta?  Betoniruusussa peruutetaan ajassa 1990-luvulle Maverickin lukio- ja jengivuosiin ja seurusteluun Lisan kanssa, josta tulee Starrin äiti – hiukan yllättäen tosin.  

  

   Mav asuu Garden Heightsissa ja käy paikallista lukiota, mikä on erityisen tärkeätä hänen tomeralle äidilleen.  Äiti ei halua pojastaan jengirikollista ja tietää, että kunnollinen koulutus on ainoa keino löytää muu leipäpuu kuin huumekauppa.  Mavin isä on ollut jo yhdeksän vuotta vankilassa kärsimässä huumetuomiota, joten äiti kyllä tietää huumekaupan huonot puolet.

  

  Niin luulisi Mavinkin tietävän, mutta houkutus on ylivoimainen ja King Lords -jengin vetovoima vastustamaton. Mav sotkeutuu kuvioon, jossa yritetään tehdä omaa bisnestä jengipomojen selän takana, ja siinä on riskinsä, kuten Mav joutuu huomaamaan. 

 

  Samaan aikaan Mavin elämässä on toinenkin jännitystekijä: Mav on muhinoinut parhaan kaverinsa Kingin tyttöystävän, Ieshan, kanssa oltuaan hetken riidoissa Lisan kanssa, ja Iesha on saanut lapsen.  Vauva on kolmikuinen, kun Iesha pyytää Mavin isyystestiin.  Mav on varma, että vauva on tietenkin Kingin, mutta kuinka käy?

 

  Mavin serkku ja paras ystävä Dre on tullut isäksi aikaisin ja on jo kolmivuotiaan tytön isä ja menossa naimisiin tyttärensä äidin kanssa.  Garden Heightsissa elämä on kuitenkin arvaamatonta ja väkivalta arkipäiväistä.  Drenin suunnitelmat jäävät toteutumatta, ja samalla Maverickin elämä saa uuden, yllättävän suunnan.

 

YHDYSVALTOJEN MUSTAT POJAT 2.

 

 LIFTILLÄ HELVETTIIN

 Colson Whitehead: Nickelin pojat

 saatavana Kuopion kirjastossa 

 

 

  

   

   Eldwood Curtis ei ole paha poika, ei sinne päinkään, vaikka vanhemmat jättävät hänet mummon hoiviin ihan pienenä ja häipyvät omille teilleen.  Mummon jämäkässä ohjauksessa Elwoodista kasvaa tunnollinen, tiedonhaluinen ja sinnikäs lukiolainen, joka haaveilee yliopisto-opinnoista.

  Onni ei kuitenkaan ole myötä.  Elwood liftaa autovarkaan kyytiin, poliisi pysäyttää auton, ja siitä alkaa Elwoodin elämä Nickelin kasvatuslaitoksessa. 

 

  1960-luvun Yhdysvaltojen etelävaltiolainen poikien kasvatuslaitos on pikemminkin vankila kuin koulu.  Niin sanottu kasvatus on enimmäkseen raskasta työtä, olematonta kouluopetusta, huonoa ruokaa ja erittäin vakavaa henkistä ja fyysistä väkivaltaa, jota kohdistetaan niin valkoisiin kuin mustiinkin asukkaisiin, vaikkakin vähän eri tavalla.  Mustien osa on kovempi kuin valkoisten.   

 

  Laitoksen alueella on kaksi hautausmaata, virallinen ja epävirallinen.  Epäviralliselle päätyvät ne, joiden virallisesti kerrotaan karanneen.  Valehtelu on helppoa, koska monilla pojilla ei ole ketään omaisia tietoja vaatimassa.  Vuosikymmeniä myöhemmin arkeologian opiskelijat kaivavat nimettömiä ruumiita suonreunasta. 

 

  Elwood ihailee mustien kansalaisoikeustaistelun keulakuvaa Martin Luther Kingiä ja hänen väkivallattomuuden oppejaan.  Elwood huomaa kyllä pian, että Nickelissä rotuerottelu ja rasismi ovat itsestäänselvyyksiä, eivätkä asenteet ole juuri muuttuneet sitten orjuuden aikojen.  Uuden aikakauden oikeudenmukaisuuden vaatimukset eivät ole yltäneet Nickeliin asti.   Mustan pojan ainoa keino säilyä hengissä on alistua ja olla mahdollisimman huomaamaton – ensimmäinen öinen pieksäminen pelätyssä Valkoisessa talossa opettaa sen.   

 

  Elwood ystävystyy Turnerin kanssa, joka on tottunut huolehtimaan itsestään ja osaa pysytellä kaukana hankaluuksista.  Hän viheltelee ja laulelee Piparkakkupojan laulua: ..."minua ette kiinni saa"… Turnerin käsitys maailmasta ja ihmisistä on paljon synkempi kuin Elwoodin: 

 

”Jos lait muuttuivatkin, niin eivät ihmiset eikä se, miten he toisiaan kohtelivat.  Nickel oli rasistinen helvetti – luultavasti puolet koulun työntekijöistä sonnustautui viikonloppuisin Klaanin kaapuun – mutta Turnerin mielestä pahuus oli ihmisessä ihonväriä syvemmällä.  Spencer oli paha.  Spencer ja Griff ja kaikki vanhemmat, jotka eivät piitanneet Nickeliin joutuneista lapsistaan.  Ihmiset olivat pahoja.” (s. 109)

 

  Loppujen lopuksi Turner kuitenkin Elwoodin takia luopuu periaatteestaan pitää huolta vain omista asioistaan.

  Nickelin kasvatuslaitosta ei ole koskaan ollut olemassa, kuten kirjailija loppusanoissaan kertoo, mutta kirjassa kuvattuja asioita tapahtui aikoinaan oikeasti ainakin yhdessä amerikkalaisessa koulukodissa.